Totuus

Lähiöfilosofin viisastelua

Olikohan viisasta... mutta ajankulukseni tosiaankin googletin, että mitä se nyt sitten on se viisaus: 

Tietokone kertoo vastauksen muutaman sekunnin päästä... 

Hassu tunne. Ihankuin pienenä kuvitelmissani, silloin kun ei vielä oikeata tietokonetta oltu nähtykään näillä leveysasteilla... Itse tein ekan tietokoneeni maitotölkistä. Oli siinä sähkötkin: patterilla toimiva sähkömoottori työnsi paperia rullalta ulos kyljessä olevasta aukosta kun nappia painoi.  (Näytöt tulivat vasta myöhemmin, aluksi oli vain tulostimia, en tuolloin edes kuvitellut että tietokoneessa pitäisi olla näyttö). Litteä paristo ja pieni punainen kytkin sai pienen punaisen lampun syttymään, se oli vain koristukseksi, kuten se ihan turha kiemurainen johtokin siinä ulkopuolella.  Joskus myöhemmin leikittiin siten että yksi istui isossa pahvilaatikossa ja oli tietokone. Muut kyseli ulkopuolella totuuksia, joita tuli luukusta lapulla tai jopa puheena. Robottiakin leikittiin paljon...

Ja naurettiin... Miten muka joku kone osaisi mitään vastata... Mutta jotenkin silloin ajateltiin niin, että jos olisi tietokoneen valitsema vastaus, sen olisi pakko olla totta. Konehan on tunteeton, joten se ei ole ilkeä, eikä siis yritä valehdella. Tuntui huijaamiselta että kirjoittaa vastauksen valmiiksi ja sitten joku vain pyytää sitä ja saa sen. Mitä kone-ajattelua siinä muka tarvitaan... yhtä hyvin voisi ottaa kirjan hyllystä.

Siirtymättä lainkaan paikaltani kirjahyllylle, pääsenkin lukemaan aiheesta ihan suomeksi - wikipediasta.

Usko tai älä!

Yllättävä tosiasia iskee päin pläsiä: Että mitä? 

Totuutta ei voi kertakaikkiaan todistaa todeksi. Onko tämä totta ollenkaan?

Ja tämä on sitäpaitsi tiedetty jo pitkään, mutta kukaan ei muka osaa tehdä asialle mitään, joten ollaan vain oltu ihan hiljaa asiasta, jos se vaikka menisi ohi. Mitä touhua... ja länsimainen tiede vain porskuttaa kuin ei olisi mitään tapahtunut... vaikka eikös tässä ole nyt vähän tuo tieteellinen pohja pudonnut kaikilta aksioomilta.

Wikipedian mukaan viisaus liittyy filosofiaan ja on määritelmällisesti kyky tehdä päätöksiä ja tekoja näillä päätöksillä ja teoilla pitää sitten vielä olla seuraukset, jotka ovat "yleisesti hyviä". Mitä se "yleinen hyvä" on, sitä ei tässä yhteydessä kuitenkaan kerrota. No, okei, viisaus on siis laajasti käyttökelpoista tietoa.

Lisäksi erityisen tieteenalan: tietoteorian mukaan viisaus olisi (hiukan hämärästi) melko korkea tiedon oma tasonsa, erotuksena alemmista tasoista kuten: Data, informaatio, tietämys ja ymmärrys...

Joo. Tämän minä ymmärrän ja suomalaisena joudunkin sananmukaisesti todellakin ymmärtämään perusteellisesti, joten tarkastelen, kääntelen ja katson asiaa joka puolelta, ikäänkuin ymmm... ympäröin sen.  Vastaavasti ruotsalainen (försto) seisoo asian edessä, ja englantilainen alla (understand)... kääntelemättä, ymmärtämättä sanan täydessä merkityksessä, ja tästä nyt ei sitten kannata mitään rotuoppia lähteä päättelemään. No saapi sitä olla hiukkasen ylpeä omasta kielestään edes.

 - Suattaahan se olla, mutta suattaahan se olla olemattakin, sano savolainen.

Tosiasia taas on asiaintila, seikka, fakta, tosi väittämä, jolle on todellisuudessa vastine. 

Sitä ei (kuten valhetta) siis ole kuviteltu eikä keksitty. Sen voi todistaa.

Miten sitten sellaisten asioiden kanssa joita ei voida empiirisesti todistaa, kuten abstraktit asiat, esim totuus.  Gödelin epätäydellisyyslause sanoo jopa, ettei totuutta sinänsä voida saavuttaa minkään järjestelmän sisällä. 

Se on määriteltävä järjestelmän ulkopuolella. En kylläkään ihan ymmärrä miksi, mutta niin se sanoo, Gödel. Pitänee vain uskoa, saattaahan se olla niinkin.

Ja tämänkin minä (ihme kyllä) ymmärrän: Totuus on itsessään kehäpäätelmä. 

Totuutta ei siis voi määritellä, eikä todistaa ilman totuuden määritelmää itseään.

function totuustesti (teesi):Boolean { // fiktiivinen AS3 koodinpätkä... ei arvoa todellisessa käytössä

if (teesi) return true;

}

Siis totuutta ei tieteellisessä mielessä oikeastaan voi olla, toisin sanoen: jos totuus siis olisi tieteellisessä mielessä totuus se samalla kumoaisi itsensä kehäpäätelmänä. Tosi totuus kun pohjaa samaiseen totuuden käsitteeseen, niin soppa on valmis. Eli totuutta ei voida aukottomasti todistaa todeksi puolesta eikä vastaan. Koska... no juuri siksi... koska... aina voidaan epäillä. 

Ajattelen, siis olen. Sano René. 

Ainoa asia mistä itselläni on välittömiä todisteita on se että ainakin minä olen olemassa. 

Tai luulisin olevani, ei kai tietenkään mikään nyt ihan varmaa ole. Voihan ainakin teoriassa olla niin, että tämä kaikki on jonkun toisen unta ja itse vain luulen todellisuudeksi kaiken kokemani. 

Mutta uskoisin melko varmasti olevani ihan itse olemassa, voisiko minulla olla lapsia muuten, voisiko vaimoni hermostua tällaisesta jaarittelusta ja hiustenhalkomisesta, ellen todellakin tekisi sitä. Ja on kyllä pahuksen kiero uni, tästä ei selvitä pikku nipistyksellä...  

En voi uskoa että kukaan näkisi näin sairaita unia, joten uskon tämän kaiken olevan totta. 

Totta onkin ehkä kaikki se mikä vain uskotaan todeksi, tai  

se mikä on totta on sitä ainoastaan jostakin näkökulmasta ajatellen. 

Näin ollen erimielisyydet ovat siis joko järjettömiä tai 

voidaan vaihtoehtoisesti olla ja ehkä tulisikin olla erimieltä ihan kaikesta ja kaikkien kanssa. 

Totuus onkin kaiketi loppujen lopuksi vain politiikkaa, jolla kukin ryhmä ajaa omaa etuaan suhteessa muihin. Totuus on vain valtakamppailun perusväline: Jos et ole väitteemme puolella olet meitä vastaan. 

Kuulostaa tutulta ja jopa uskottavalta, mutta onko siinä tosiaan koko totuus?

Lopullinen totuus

Eikä tämäkään siis voi olla totuus, koska tottahan on siis se että jos totuus on, sitä ei ole.

Hauskaa, joku varmaan hyökkää tätä kirjoitusta vastaa ja väittää tätä valheeksi, onhan totuus kuitenkin oltava jossain... 

Aivan. Olet oikeassa, tai no... ainakin jossain mielessä... Juu...Valehtelin, valehtelin, vaikka yritin pysyä totuudessa... se vain ei enää onnistu mitenkään... 

Valhetta tämäkin on kaikki, koska mitään totuuttahan ei tieteellisessä mielessä voi todistettavasti olla... olen pahoillani ja toivoisinkin, että joku aukottomasti todistaisi minun nyt olevan ihan väärässä.

Kaikki, siis ihan kaikki on lopultakin vain suurta humpuukia...

Mutta jos jokin toimii sitä voi käyttää... koska jos mitään ei voida todistaa, ei voida paljoa vaittää vastaankaan...

Elämme arvottomuuden nousun aikaa. Ehkä tämä liittyy siihenkin. Arvot on hukassa, koska niitä ei voi todistaa tieteellisesti. Oukei beibi, oukei... Edes tiedettä ei voi todistaa tieteellsesti, sekin on uskon varassa.

Seuraavaksi siirrymmekin etsimään totuutta perusmyyteistä.