Tärkeä turhuus

Miten ihmeessä nykyään kaikilla on niin paljon aikaa surffata, feissata, pelata, imuttaa, juutubettaa, datailla ja blogata? Onko tämä sitä hyvinvointia ja elintasoa?

Entäs jos se paljonpuhuttu kevätmuodikas maailmanlaajuinen taantuma johtuukin vain länsimaisesta ( ehkä tässä vaiheessa vielä hyvinkin lievästä ) vääristymästä ihmisten ajankäytössä?

Automaationhan piti vapauttaa ihmiset raskaasta tehdastyöstä opiskelemaan ja ajattelemaan. Jestas, onko näin nyt todella tapahtunut / tapahtumassa ?

Ollaanko kehityksen partaalla ?

Linkitys. Selailu. Vuorovaikutteinen ilmaisutapa, uusmedia tai multimedia, miksi sitä nyt sitten nykyään kutsutaankin on tutkitusti tehokkain opiskelumetodi, ainakin jos sitä verrataan toisaalta lineaarisesti etenevään live-luentoon ja toisaalta erillisiin kirjoihin + äänitteisiin.

• Luennosta jää päähän vain 10% asiasta. 
  
• Itseopiskellen kirjojen kuvien ja äänitteiden kanssa luku nousee jopa 30%:iin
  
• Hyvin toteutetun multimediateoksen sisällöstä voi muistaa yli puolet.
  

Tämä on mielestäni järkyttävän merkitsevä tieto. Miksei tätä jo hyödynnetä?

Missä on se sisältö, joka lunastaisi teknologisen kehityksen lupauksia. Sellaista relevanttia tietoa, joka saisi meidät kehittymään ihmisinä.

Miksi lapset pakotetaan edelleen istumaan luennoilla? Opettajat kuluttavat päivänsä miettimällä sopivia kurinpidollisia toimia kun vekarat eivät tahdo jaksaa istua pulpetissa. Opetus on mielestäni aivan liian tehotonta suurissa ryhmissä. 

Kun opiskelun rytmi noudattaa keskiarvoa:

• Lahjakkaimmat, ne joissa piilee ihmiskunnan toivo, oppivat alisuorittamaan. 
  
• Hitaimmat, joissa myös voi olla poikkeuksellista lahjakkuutta tiputetaan armotta kärryiltä. 
  
• Keskinkertaiset viihtyvät parhaiten. Tuntevat olevansa parhaimmillaan.
  

Pienemmissä ryhmissä on huomattavasti enemmän pelivaraa opiskella erirytmisesti ja etenkin kun unohdetaan ne kuivat luennot ja annetaan lasten seurailla oman mielenkiinnon kohteita. Uskon, että intomielinen opiskelu on meissä olemassa luontaisesti, jos sille annetaan mahdollisuus eikä sitä tukahduteta. Koulu opettaa valitettavan tehokkaasti meille sen että oppiminen on tylsää.

Korjaus: Oppiminen on suunnilleen hauskinta mitä on. Koulu on tylsä.

Ei ole väliä sillä mitä aihetta opit, kunhan on kiinnostusta. Voit aloittaa aivan mistä tahansa. Mikään tieto ei ole turhaa. Ennemmin tai myöhemmin kun syvennyt aiheeseen ja alat erikoistua johonkin, huomaat, että vaikka tiedät yhä enemmän yhä vähemmästä, tien päässä ei ole guru joka tietää kaiken ei mistään. Kaikki vain yhä enemmän liittyy kaikkeen. Kaikki inhimillisen toiminnan osa-alueet ovat loppujen lopuksi tekemisissä saman yhteisen  ytimen kanssa.

Eräässä Ghanalaisessa adinkra - symbolissa on kaksi yhteenkasvanutta krokotiilia, joilla on yhteinen vatsa. Kumpi tahansa krokoista syö jotain, ruoka päätyy yhteiseen mahaan, kummankin eduksi, ja silti ne pöhköt taistelevat jokaisesta suupalasta. 

Mikään tieteen tai taiteen ala ei ole toista tärkeämpi. Kyllä niitä kaikkia aidosti tarvitaan. Terveys on hyvä ykkönen, mutta meille ei riitä pelkkä terveys. Haluamme myös turvaa, tietoa ja ravintoa mielelle ja pitää elämässä olla jotain spirittiä.

 Turvallisuuskin on tärkeä, muttei niin tärkeä kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole niin kovin tärkeää. Onkin tärkeää oppia ettei turhaan tärkeile. Ja mitä tekisimme viinirypäleillä jollei olisi viiniä, laulua ja naisia. Kun ihmiset juhlivat yhdessä  vuorovaikutustilanne on tehokkain mahdollinen, siksi hovitkin järjestävät juhlia. 

Juhlimista, huumoria ja erotiikkaa ei vielä opita kouluissa, mutta ehkä joskus...