09 marraskuuta, 2010

Kuvakokoja

Kuvakokojen merkityksestä

YK, Yleiskuva
Näyttää tapahtumapaikan, mutta ihmisiä ei vättämättä tunnista, eikä ilmeitä näe
Vastaa kysymykseen MISSÄ OLLAAN? Aika ja paikka pääosassa.

KK, Kokokuva
Koko ihminen näkyy, jalatkin. Jätä katseen tai liikkeen suuntaan tilaa.
Hyvä kun esitetään toimintaa, MITÄ henkilö TEKEE, mikä on TILANNE? On tilaa liikkua. Ollaan kaukana, tuntuu että henkilöön halutaan pitää etäisyyttä. Kuva tutkii henkilöä tilassa ja näyttää koko puvustuksen, kertoo minkälainen tämä henkilö on, ulkoisesti. Paikka merkitsee enemmän.

PK, Puolikuva
Puolikas ihmistä tilassa, jalat jätetty pois. Kasvot tunnistettavissa, ja ympäristökin näkyy. KUKA, KETKÄ? Kuvaan voi mahtua useampikin ihminen. Ihmisten väliset suhteet, kuka kenenkin edessä, vieressä, kuinka lähellä tai kaukana... Neutraali ja etäinen. Tilanne on pääosassa. Mitä on tapahtumassa?

LLK, Laaja lähikuva - Yleisin kuvakoko. 
Tapahtumapaikka roikkuu vielä hiukan taustalla. Voidaan kuitenkin jo keskittyä siihen MITÄ henkilö SANOO, nähdään ihmisen sielunmaisemaa. Staattinen, ollaan jo liian lähellä toiminnan näyttämiseen. Ei silti vielä niin lähellä että tunneilmaisu olisi pääosassa, tunteet kuitenkin jo välittyvät. Voi mahtua muutamakin ihminen kuvaan, jolloin voidaan esittää suhteita ja läheisyyttä, (joutuvat olemaan aika lähekkäin)…
Vastakuva, suojaviiva, subjektiivinen kamera, kuvaajan poistaminen...
Kuvakulmat, lintu-, sammakko-…
Polttoväli, tele- laajakuva- kalansilmä...

LK, Lähikuva
Kasvot kuvassa, tunteet korostuvat. Intiimi. Ilmeet erottuvat selvästi. Miltä tuntuu?
Varottava heilumista. Enää ei näe paikkaa, missä ollaan.

ELK, Erikoislähikuva
Kasvojen osa, jokin ruumiinosa, käsi, jalkaterä…
Pakottaa katsojan huomioimaan jonkin yksityiskohdan.


Peukalosääntö:
Kun leikkaat, hyppää aina ainakin yhden kuvakoon yli. Ei siis suoraan seuraavaan.
Esimerkki:
YK, Aika ja paikka -> PK, Tilanne -> ELK, yksityiskohta tai tunnetila -> LLK mitä sanoo?

26 lokakuuta, 2010

Dokumenttielokuvan syksy 2010

Suomalaisen elokuvan vuosikierto

DocPoint täyttää 10 vuotta 25.–30. tammikuuta 2011  
Tampere Film Festival 9. -12. 3. 2011
Sodankylän filmifestivaalit
Espoo Cine  19.–28. elokuuta 2011
Oulun Vinokino 3.-7.11. 2010
Kettupäivät 17. -20. 11. 2010

Vuoden 2010 leffoja:

Miesten vuoro ( making of )
Saunatilanteeseen keskittyvä miesten tunnepuhe. Alastomia surullisia miehiä.
Reindeerspotting ( traileri  K-18 )
Sosiaalityötekijöiden mukaan realistinen, kuvaus huumeidenkäytöstä Rovaniemellä.
Omaa luokkaansa ( web sivu )
Nöykkiön koulun tarkkis Ulla- open erikoisen hienossa käsittelyssä, kandee katsoa loppuun.
Rare exports ( Youtube  - katso heti )
Suomalainen alkuperäinen erikoisuus vientikunnossa. 

Muuta

Television prisma dokumentit facebookissa
Wikipedia luokka: dokumenttielokuvat
Kansallinen audiovisuaalinen arkisto Kava
IDFA TV International documentary film festival Amsterdam. Katso online!


01 heinäkuuta, 2010

Ydinvoima päivänvalossa

Olisitpa lukenut tämän ennen kuin menit ja äänestit sen ydinvoiman puolesta...

Se on raaka raha mikä ratkaisee. Vai tunteet?

Olen kuunnellut. Ihan tunnepuhetta. Ei tietoa. Pelkoja on moneen suuntaan.
Kukaan ei ole puhunut sanallakaan uusista aurinkopaneeleista... 

Onkin liian uusi aihe, harva tietää, minä ymmärrän. Siksi puhun. Ja siis rahasta.
Kerro muuten sijoitusneuvojallesikin... saattaa innostua.

Nanotekniikka-aurinkopaneeli

Itse kuulin kaveriltani joka on niitä rakentamassa. Pii on tähän asti ollut materiaalina, mutta se on liian kallista. Nyt siis käytetään lähes ilmaisia materiaaleja. Ensimmäiset laitokset on jo pyörimässä ja aurinkopaneelia tehdään tavallisen lasin pintaan nanotekniikalla ampumalla. 

Samalla tekniikalla voidaan tehdä vaikka ihan peltikatosta aurinkovoimala. Vähän aikaa kuuntelin huuli pyöreänä sitten aloin ymmärtää mistä on kyse.

Kun se laitos pyörii ympäri vuorokauden ja kolme-neljä neliömetriä tulee valmista alle tunnissa, eikä konetta siis tarvitse pysäyttää. Alkaa laskutoimitus: 24h/vrk 360 pv/vuodessa = noin 24 000 neliötä vuodessa, ja ne tuottaa siis koko ajan sähköä seuraavat 25-50 vuotta, jos vaikka 5W per neliö, tekisi öö jotain en ole ihan varma, mutta no... megawattitunteja... siis paljon... joku vois laskea kun en ole insinööri.

Kyllä se kohta enemmän tuottaa kuin ydinvoimala. Ja voittoa paljon enemmän.

Investoinnit halvempia

Hajautettu tuotanto ja kulutus, joten ei tarvitse rakentaa runkoverkkoa, eikä valtavaa laitosta. 
Itse asiassa työllistävä vaikutuskin olisi huomattavan paljon suurempi. Ja riskittömämpi.
Sen se vaatisi että aurinkosähkön tuotanto pitäisi vapauttaa kuten sivistysvaltioissa on jo tehtykin. 
Nyt se on suorastaan lainsuojatonta touhua Suomessa. 
Verkkoon laitettava sähkö on monopolisoitu kuin viinan myynti.

Ydinvoimalan rakentaminen sen sijaan tuntuu nauttivan erityistä suojelua.
Jokainen vähänkin arvosteleva saa heti kuulla olevansa haihatteleva kasvinsyöjä ja viherpipertäjä.
Ydinvoimalla kannattaakin tästä lähtien varmaan myös kuivattaa pyykit kesäisinkin, mitä sillä tuulivoimalla kukaan aito lihansyöjä tekee. Luullaan vielä viherpipertäjäksi.

Onko atomiaika menneisyyttä?
Tavallaan. Nanotekniikka on muuten myös toisaalta omalla tavallaan atomitekniikkaa. Tässä sitä atomia tosin ei vain halkaista vaan niistä rakennetaan jotakin mikä toimii. Että se siitä viherpiperryksestä, tekniikka on huomattavasti kehittyneempää kuin ydinvoimaloissa käytettävä. 

Niin, eikä siis säteilyongelmaa. Ja on siis tuottavampi sijoituskohteena. 
On riskittömämpi sijoitus ja tuottaa enemmän. 

Ydinvoiman olisikin muuten "uudenaikaisena" varmaan korkea aika tulla sosiaalisiin medioihin blogittamaan ja tweettaamaan itseään lähemmäs "ruohonjuuritasoa". Tai sitten se ei sähkövoimatekniikan diplomi-insinööriltä luonnistu.

Ymmärsitkö? 
En siis puhu nyt turvesoiden puolesta, enkä yritä "vähän" säästää sähköä. 

Puhun rahasta. Sijoittajille. 
Ajattele nyt. Miljoonien Megawattien tuotanto joka hakkaa mennen tullen ydinvoimalat.

Ydinvoimassa heität rahasi menemään. 
Otat isomman riskin pienemmällä tuotto-odotuksella. 

Älä ota.









05 toukokuuta, 2010

Suomen aarre

Suomella on aarre, joka tulee olemaan maailmalle korvaamattoman arvokas. 

Se on meille suomalaisille niin jokapäiväinen asia, että emme näe sitä mitenkään ihmeellisenä. Kuitenkin muualla maailmassa monille jo tänään on puhtaan veden hankkiminen kokopäivätyötä. Suomen tulisi jo nyt aloittaa vesiensä suojelu kansainvälistä terrorismia vastaan. On viitteitä siitä että jotkut tahot yrittävät luonnollisen veden sijaan asettaa Suomen tulevaisuuden vientivaltiksi ulkomailta ostetun uraanin säteilylämpöön perustuvan kotimaisen veden kiehuttamiseen ja edelleen turbiinin pyörimisliikkeen aikaansaamaa sähköenergiaa ulkomailta ostetuissa generaattoreissa tuotettuna. Miksi?
Haluaisitko sinä juoda ydinvoimalan lauhdevettä? 

Minulla on idea, jolla saamme myytyä kaiken veden suomesta mahtavaan hintaan. Ongelma on yleensä pullo. Miksi ostaisin pulloa, jos se tyhjenee heti ja jää saastuttamaan? No, osta vaan ja kerää niitä pulloja varastoon ja sitten rakenna niistä talo! 

Pullot ovat kestävää rakennusmateriaalia.

Pullot on siis tehtävä valmiiksi sen muotoisiksi että niistä on helppo rakentaa. Voisi olla pylväspulloja, joita voi liittää tukirakenteiksi, tiilipulloja seinien tekemiseen. Laattapulloja, ikkunoiden, ovien, lattioiden ja kattojen rakentamiseen. Kulmikkaat tiiliskivipullot ratkaisevat myös hukkatilaongelman. Pyöreiden pullojen väliin jää aina ilmaa. Lisäksi voitaisiin kehittää edullisia pulloihin ja pahviin perustuvia betonielementtien valujärjestelmiä, välipohjien rakentamista varten. Näin pulloihin laitettu raha ja vaiva ei mene hukkaan vaan edistää inhimillisen kulttuurin selviämistä erilaisten luonnonkatastrofien alla.

Pulloista voisi ehkä myös rakentaa lauttoja, siltoja yms. Putkipulloista (esim leikkaamalla osan pois) voisi helposti rakentaa vesijohto ja kastelujärjestelmiä kuivuuden vaivaamille seuduille. 

Nyt vain muotoilijat suunnittelemaan uuden ajan vesipulloja, jotka ratkaisevat useita muitakin polttavia ongelmia janon ohella. Sitten viennin ammattilaiset puhumaan ekologisten kierrätysmuovista valmistettujen pelastuspullojen jatkokäyttötarkoituksista ja lisäarvoista, jotka tulevat ihan ilmaiseksi mukana kunhan vain ostat pullon tai pari kontillista pulloja täynnä suomalaista puhdasta ja terveysvaikutteista vettä.

Paha vain, että meille voi ennen tämän vision toteutumista käydä kuten öljymaille näinä päivinä. 
Isot pahat pojat tulee ja ottaa veden pois niiltä, jotka eivät sitä osaa oikein käyttää. 


12 huhtikuuta, 2010

Dokumenttielokuvan virstanpylväitä



Esihistoria
1894 Edisonin Black Maria -studio, valtava elokuvakamera.
1895 Louis ja Auguste Lumière kinematografi, 5 kg kamera. Kamera paikan päälle.
1926 YLE Yleisradio aloittaa suomessa radiolähetykset.
1921 Robert Flaherty,  Nanook of the North
1929 Dziga Vertov, The Man With a Movie Camera    - Ei näyttelijöitä, ei tarinaa
1956 Jacques-Yves Cousteau,  Le Monde du Silence / The Silent World

1964 World in Action: Seven-Up! - Joka 7. vuosi seurataan samoja ihmisiä -> genre
1969 Marcel Ophüls, The Sorrow and the Pity - Saksan uutisfilmejä, uusiokäytössä 

1980 Errol Morris, Gates of Heaven - Lemmikkien hautaustoiminnasta
1982 Godfrey Reggio, Koyaanisqatzi - Musiikki: Philip Glass
1984 Rob Reiner, This Is Spinal Tap (pseudodokumentti)
1988 Erroll Morris, The Thin Blue LineRandall Dale Adams on kuolemaantuomittu syyttömänä -> vapautettiin

1994 Steve James, Hoop Dreams . Kaksi opiskelijaa haluaa pelata koripalloa, 1/2h kuvattu 5v.
1999 Eduardo Sánchez ja Daniel Myrick, The Blair Witch Project, (pseudodokumentti)

2002 Michael Moore, Bowling for Columbine - . Koulumurhat. Happiness is a warm gun. 
2004 Fahrenheit 9/11 George W. Bush ja terrorismi.
2005 Luc Jacquet, March of the Penguins
2006 Davis Guggenheim, Al Gore,  An Inconvenient Truth -  Ilmastonlämpeneminen, luento.
2006 Sacha Baron Cohen, Borat (pseudodokumentti) 
   
DocPoint extrat: Mitä on dokumenttielokuva ja näit teet oman dokkarin.
Dokumenttielokuva wikipediassa 
Elokuvantaju 

 Kirjoja: 
2001 Bill Nichols: Introduction to Documentary
1996 Alan Rosenthal: Writing, Directing and Producing documentary, Films and Videos

29 tammikuuta, 2010

Pakastearkun järjestäminen best practice



Kuinka pakastin sulatetaan oikein? 

Sulata pakastin tammi-helmikuussa kun on kovimmat pakkaset. Kaikki vaan lainalaatikkoon (tai jos ei ole muovisäkkiin) ja ulos. Peitä laatikko, ettei lumi sada sisään tai elukat pääse apajille.
Jätä sitten pakastimesta luukku auki. Ilman sähköjä jätetään sulamaan yön yli. Älä rupea raaputtelemaan jäitä irti, pakastin menee pilalle, rikot herkän pinnan ja palellutat sormesi. Anna sen sulaa rauhassa. 
Seuraavana päivänä, tai kun kaikki on sulanut vedeksi, tyhjennys ja pesu. Jos pohjassa on korkki sen voi avata ja vedet valuu lattialle. Katso käyttöohjeista, voi olla joku tyhjennysletku tms.  Kuivaus pehmeällä liinalla. Suihkaus käsidesiä tappaa loputkin mikrobit. Siirrä tyhjä pakastin paikaltaan ja imuroi nyt samalla sen takaa vuoden (parin) pölyt pois ja pese lattia. 
Pakastin paikalleen ja takasin kylmäksi (virrat päälle). Koska paketit ovat jääkylmiä pakastimen kylmeneminen ei kestä tosiaankaan kovin kauaa, joten sähkön säästö  on mojova. 
Palkitse itseäsi jollain hyvällä, olet sen ansainnut. Olet nimittäin tehnyt niin kuin tehdä pitää, jos pakastimen omistaa. Ja miksei omistaisi auttaa se vaan. 

Laita rasiat perälle, ne on kauimmin säilytettäviä, tee niistä muistio: Milloin pakastettu kuinka paljon mitäkin ja miten esikäsitelty. Arvioi viimeinen käyttöpäivä tai parasta ennen ja merkkaa se kalenteriin.

Järjestys on siis tämä ja sitä ei voi kyseenalaistaa, ellei tiedä paremmin: 
Pahvilaatikot keskelle alas, mielellään niin että näkee mitä niissä on.
Näitä siis tarvii usein ja vaihtuvuus on nopea. Pizzaa, kebabia, nugetteja, kalapuikkoja yms. Laatikot voi myös olla isokokoisia, joten ne tähän keskelle, mihin mahtuu. Laatikot pysyy päällekkäinkin järjestyksessä, ei siis pusseja tänne sekaan. 
Jos joskus pitää äkkiä jäähdyttää jotain, laatikoiden päälle saa melkein tasaiselle alustalle ehkä asetettua vaikka kulhon. Ei muuten onnistu, jos laatikoiden välissä on pusseja tai laatikot on sikin sokin sekasin.
Pussit siis siksi ja sitä varten, erikseen yläkoreihin. On sitä paitsi huomattavasti paljon selkeämpää katsoa pussipinosta, mitä siellä on kun seassa ei ole laatikoita.
Toiseen koriin vihannekset ja ranskanperunat yms. (vasemmalle) 
Toiseen koriin kala ja liha, katkaravut yms.  (oikealle)
Ylähyllylle omaan rauhalliseen kolkkaansa kylmäkallet ja jääpalat.

VINKKI:
Ota pakastimen sisällöstä usein kuva digikameralla ja näytä sitä sille, joka haluaa kurkistella pakastimeen ihan  uteliaisuudesta, että onko siellä mitään... Voit myös ihan itse katsoa kuvasta ja palauttaa asioita mieleesi kantta availematta. Planeetta pelastetaan siis digikameralla.
Kun kuva on otettu silloin kun järjestys oli uusi ja siisti, se herättää jatkossakin mielikuvia siitä että pakastimen pitäisi aina näyttää siistiltä.
Eikä siis siltä lumiselta sekametelisopalta mikä se oli ennen sulatusta ja siivousta.

Yleiset käyttöohjeet 
Pidä luukkua auki aina vain muutama sekunti, jotta ilma ei ehdi kokonaan vaihtumaan. Ota koko kori ulos ja pengo ulkopuolella, laita vasta sitten takasin. Järjestys on juuri siksi hyvä että voi minimoida luukun aukaisut. Joissakin pakastimissa on lukko, jos on, käytä iheessä. 
Laita pakastin heti lukkoon ja pidä avain itselläsi. Se voi ihan oikeasti auttaa asiaa jos jälkikasvu on kovin paksukalloista lajia.
Kyse ei ole siitä että lapsia yritetään näännyttää nälkään. Jos lapset kykenevät itse ottamaan ruokaa pakastimesta ne eivät näänny nälkään. Valitse siis kahdesta pahasta se pienempi paha ja opeta lapsille mitä on asioista huolehtiminen ja vastuun kantaminen. Vastuusi on kantaa valtaa päättää siitä milloin pakastimen kansi avataan. Jos siis olet sadistista sorttia, anna se avain muille, jos ne ovat vähemmän sadistisia. 
Pelasta planeetta lapsille 
Kerro lapsille miksi pakastinta ei saa turhaan aukoa. Pakkasukko nimittäin pääsee joka kerta silloin karkuun ja tulee talvella takaisin nipistelemään varpaista. Siis siten säästetään melkoinen määrä energiaa ja niin ollen tehokkaasti hidastetaan jäätiköiden sulamisnopeutta ja meren pinnan nousunopeutta. Ja asiasta voi jatkaa ihan vaan muihin ajatuksiin pääsemiseksi että usko tai älä, mutta vielä enemmän vaikuttaa se että jokainen ottaa ruokalusikallisen enemmän kasviksia jokaisella aterialla ja etenkin se että kaikki istuu syömään yhtä aikaa, eikä tee mitä sattuu mikroruokia kukin eri aikoihin. Lapsi ymmärtää energian kulumisen helposti kun verrataan, pakastimen kylmeneminen tarvitsee energiaa suunnilleen saman verran kuin kuluu parin tunnin polkupyöräreissulla jos koko ajan ajetaan ylämäkeen.


On muuten monia ruokalajeja joihin kuuluu pikainen pakastus. Yleensä pakastin on kovimmillaan ja kuluttaa eniten sähköä aina juuri siinä tilanteessa kun sinne pistetään kilo tai pari jotakin huoneenlämpöistä. Näiden valmistus on ekologista, helppoa ja hauskaa juuri kovilla pakkasilla. Joten tee niitä nyt samalla ja ota pakkasista kaikki hyöty irti. 

Tee kynttilälyhtyjä ämpäreillä ja saaveilla ja pidä kunnon pakkasjuhlat.