08 joulukuuta, 2011

Google+ rulettaa

Google+ on nyt pyörinyt kokeeksi muutaman kuukauden ja ajattelin hiukan jakaa kokemuksia.

FaceBook - käyttäjille suurin osa Google plussan toiminnoista on ihan tuttuja, paitsi että täällä voi kirjoittamaansa korjata jälkeenpäin ja myös poistaa. FaceBook kuulemma tallettaa esim. kuvat siten, että niistä ei välttämättä enää pääse eroon jälkeenpäin. Kaverit voi Google+:ssa jakaa erityisiin piireihin, joille voi antaa sitten erilaisia oikeuksia, kaikkea ei ole pakko jakaa kaikkien kavereiden kanssa, vaan viestit voi tarkemmin kohdentaa haluamilleen ryhmille. Ryhmiä voi luoda uusia sitä mukaa kuin haluaa tai tarvitsee.

FaceBookista poiketen kavereiden kanssa voi vaikkapa olla suoraan videoyhteydessä, toki FB piankin järjestää vastaavan palvelun, ettei kilpailu olisi liian helppoa. Mutta minua puhuttelee mahdollisuus poistaa ja korjata viestitekstejä jälkeenpäin.

Hienointa on tosin mahdollisuus pelata ilmaiseksi Angry Birds -peliä.

Google profiilini kautta voit lähettää sähköpostia. Voit lisätä minut plussapiireihisi jos haluat.
Plussa on ilmainen kaikille, joilla on Google -profiili luotuna. Ja sieltähän saa mm. Gmail -osoitteen, toimivan jaettavan kalenterin, dokumentit -pilvipalvelun ja paljon muuta.

Alussa kun ei ole vielä piireissä paljon ketään, homma on tietysti aneemista.
Siis ihan sama tilanne kuin FB:ssäkin, alussa...

Tosin olen nyt alussa napannut piireihini muutaman aktiivisen julkisen postaajan, ettei etusivu ihan tyhjyyttään kolise. Toisin kuin FaceBookissa, sinun ei tarvitse välttämättä olla kaikkien henkilökohtainen ystävä, voit siis luoda esim. piirejä joissa on vain "julkisia kavereita".


19 elokuuta, 2011

Mac osaa puhua suomea

Suomenkielisen puheen tekijöitä on vähän, mutta kyllä niitä silti on. Timehousen Mikropuhe on neljänsadan euron softaksi hiukan keskeneräisen tuntuinen tuote, joka ei edes toimi Mac koneissa (ellet ole asentanut siihen Linux -käyttistä). 

Vapaa, eli ilmainen suomenkielinen puhesyntetisaattori on myös TEKESin Suopuhe -projekti, joka on päättynyt jo 2003. Ohjelma toimii silti yhä unix käyttöjärjestelmässä, joten siis myös maceissä, mutta vaatii siis hiukan unix-taitoja, jotka Pekka Peruskäyttäjältä kyllä puuttuu.  Suopuhe lisää Emacspeak - ohjelmaan Festival -modulin, jonka toimivuus nykyisen version kanssa on epävarmaa. Festival sivuilla on muuten hauska demo, joka luo reaaliajassa äänitiedoston tekstistäsi. Seikkaperäinen suomenkielinen Festivalin asennusohje parin vuoden takaa on kuitenkin olemassa, jos homma pitää saada toimimaan ilmaiseksi.

Projektin synnyttämän tietotaidon kaupallinen versio jatkaa elämäänsä:
ReadSpeaker -palvelu mahdollistaa verkkosivun ääneen lukemisen suomeksi. Palvelu oli koekäytössä esim Digitoday -uutispalvelussa. Demon teki Bitlips, joilla on mm. suomenruotsilla toimiva demosivu. Ohjelmasta on saatavana macille komentorivipohjainen unix versio jonka hinta on noin neljässä sadassa eurossa.
Puhujat esiin
Laadukkain tämänhetkinen suomenkielinen puhe on ehkä AssitiveWaren tuote nimeltä Infovox iVox on tuote, jolla Mac (Snow Leopard tai Lion) saadaan oppimaan suomenkielinen puhe ja sitä voidaan käyttää siis vakio englanninkielisen puheen tapaan ja sen rinnalla. Convenientware GhostReader on toinen erillinen ohjelma, jolla voi avata tekstitiedostoja luettavaksi ääneen, se ei siis samalla tavalla käytä käyttöjärjestelmän palveluita.

Puheen hinta
Molemmista saa ilmaiseksi toimivat demot, täysi lisenssi on GhostReaderiin yhdeltä kieleltä ja käyttäjältä neljäkymppiä ja koko systeemin iVox -äänet skandikielien osalta suolaiset parisataa euroa. Jostain syystä suomen Apple-Store puuttuu jälleenmyyjien listalta, tosin ruotsinkaan vastaava ei löydä tuotetta. Vaatii siis asennetta lähteä tuotetta ostamaan kun sitä ei tarjota kaupan hyllyltä.

Äänivalikoima on suppea.
GhostReaderin suomeksi toimiva puheääni on nimeltään Matti, ja se on ehkä hiukan takakireän kuuloinen miesääni. iVoxin suomiääni on nimeltään Sanna ja se on jo melko rauhallinen ja miellyttävä naisääni. Molemmista saa oikein hyvin selvää tekstistä.

Aiheesta lisää:

08 kesäkuuta, 2011

Jokamiehestä nettimiljonääriksi

Ennen jos sai naamansa telkkariin saattoi tulla tähdeksi yhdessä illassa. Nyt kanavia on liikaa, se ei enää onnistuisi. Ennen tähdeksi tulo saattoi myös merkitä rikkautta, tai ehkä jotain etua ja hyötyä, mutta ei tosiaankaan jokaiselle tähdelle. Nyt vielä harvemmille. Andy Warholin idea jokaisen 15 minuutin hetkestä julkisuudessa on tavallaan jo toteutunut, se julkisuus vain on yleensä niin pienelle ryhmälle... mutta jos kävisi niin, että joudut isomman huomion kohteeksi se pitäisi tietysti osata sitten hyödyntää. Eikö vain? Miten?

Vanha kunnon DTP

Jokaisella (melkein) nykyään on oma facebook -sivu. Minullakin. Aluksi se on kaikilla haparointia, mutta kyllä sosiaaliset taidot karttuvat kun niitä käyttää. Helposti sitä tottuu siihen, että voi sohaista nasevan ajatuksen, kirjoittaa yhden tai muutaman rivin, joka sitten näkyy omille kavereille. Oikeastaan siinä siis voi maistaa pienimuotoista tiedon julkaisua. DeskTop Publishing. Mikäs siinä kun on omalla pöydällä omat julkaisuvälineet. Gutenbergin aikoihin tämä olikin vain harvojen ja valittujen herkkua, nyt se on yhtä ilmaista kuin purjehtiminen. Tarvitsee vain olla tietokone (purjevene) ja Internet -yhteydet (Pursiseuran jäsenyys). Uutta lukutaitoa ei enää tarvita, vanha riittää. Höyryajan lyhenteet: HTML, Ajax, JavaScript yms. eivät liity tähän, kalastaja ei ole konemies, pelkillä koodeilla ei mielekästä sisältöä ainakaan vielä osata tehdä. Höyrykoneaika alkaa tässä jo olla ohi ja automatiikka tosiaankin jo toimii. Ja eikös tietokoneen nimenomaan pitänyt alun perinkin tehdä (koneelle sopivat) asiat automaattisesti ihmisen puolesta?

Siinä on paikka mikset lauo?
Kun siis kerran purjehdimme täällä tiedon valtameressä, mikset myös käyttäisi kaikkia niitä ilmaisia etuja, jotka täällä on saatavilla? Olet hankkinut koneet ja yhteydet. Unohda pelaaminen ja ala vakavasti surfata, rahanarvoista tietoa on paikat pullollaan, jos niitä vähän pöyhii... Panosta hiukan aikaa ja saatat pian olla harrastamisen lisäksi puoliammattilainen... No ei tietenkään, kannattaakin varoa, joiltakin on pikkusormen myötä mennyt käsi kyynärpäätä myöten ja ovat jo muka ihan rahaa tienaamassa täällä. 

Kyllä se onnistuu jos vain tietää mitä tekee, sanotaan. Minäkin periaatteessa tiedän, mutten silti tiedä toimiiko se, mutta näin olen ymmärtänyt, loppu onkin sitten kuin missikisoissa, koskaan ei voi olla varma voitosta.

Ensi-askeleet menevät näin:

1. Twitter. Jos innostut kirjoittelemaan, ala ensin kirjoittelemaan Twitteriin one-linereita, eli yksirivisiä vanhan tekstiviestin kokoisia  viestejä. Niitä voi lähetellä vaikka kännykästä. Jos ne ovat (ja kaikkihan on ainakin jonkun mielestä) kiinnostavia, saat pian seuraajia, jotka siis seuraavat sinua (ja samalla monia muitakin). Twitteriä voi seurata maailmanlaajuisesti, joten useimmat käyttävät englantia. Monet kyllä käyttävät pienempiäkin kieliryhmiä, se vain tietty rajaa yleisöä rajusti. Mutta onhan myös niin, että moni aihe kiinnostaa vain suomen kielen taitoisia.

2. Blogi. Blogger tai Word press. Jos sinulla on Twitterissä paljon seuraajia, on seuraavaksi aihetta pohtia olisiko hyvä aiheesta alkaa kirjoittelemaan blogia. Tällaista. Tässä saa rauhassa vuodatella lihaa luiden ympärille. Jos blogiasi ryhdytään seuraamaan urakalla, sen vieressä näkyvät mainokset alkavat saada klikkauksia. Ja niistä voi siis jopa tienata rahaa, ei ole tapahtunut minulle. Vielä. Mutta. Jotta saisit sitä klikkailevaa liikennettä sivuillesi, sivusi pitää myös löytyä netistä. Google pisteyttää sivut sen mukaan, kuinka monelta sivulta on linkki hakusanan sisältävälle sivulle. Mitä useampi linkki sitä korkeammat pisteet ja sitä varmempi näkyvyys. Jos siis kirjoitat nettiin, tee linkki sivullesi joltakin toiselta sivulta myös. Edes yksi. Ilman blogia ei rahaa. 

Optimointijolla

3. Optimointi. Linkkifarmi on sellainen tilanne jossa sivustot linkittävät toisiinsa, google pyrkii myös huomaamaan väärinkäytökset, joten käytä oikeita sivustoja. Esimerkiksi facebook -sivusi voi olla linkitetty blogiisi ja twitteriin. Twitterissä voit viitata blogiisi ja facebook sivuusi jne. Jos sinulla on muita verkostoja joihin kuulut, Netblog, Linkedln, yliopiston, firman, harrastuskerhon tms. sivuilta voit jokaisesta linkittää ehkä lisää. Lisäksi voit jättää sen linkitettäväksi muihin julkisiin linkkilistoihin... mitä useampi linkki, sitä parempi sijoitus. 

Ja kaikki tämä on siis ilmaista ja sinun tarvitsee vain ilmaista ominta itseäsi, ja sitten vielä linkittää ristiin. Tätä niin sanottua optimointia harrastavat opistot käyneet konsultit, ja pyytävät siitä paljon rahaa sellaisilta ahneilta myyntifirmoilta joilla ei ole itsellään aikaa roikkua netissä tekemässä hyödyttömiä linkityksiä. Ilman linkitystä ei liikennettä, ei rahaa.

4. Feissaus. Viimeinen askel on sosiaalinen media, mistä useimmat siis ovat aloittaneet. Yksi ainoa sosiaalinen linkitys blogiisi voi (näin ei siis välttämättä tapahdu) johtaa äkkiarvaamattomaan liikennekasvuun, joka tuo niitä klikkauksia ihan valtavan määrän sille yhdelle sivulle. Sosiaalinen media on kuitenkin täysin riippuvaista siitä mistä ihmiset ovat kiinnostuneet ja siten aivan arvaamatonta.

Jos sinun elämäsi ja ajatuksesi ovat muista ihmisistä aidosti mielenkiintoisia, voit siis jopa saada siitä rahaa, jollekin harvalle voi käydä zägä, ja saada koko potin ja rikastua, ehkä jopa elää sillä, Ainakin jonkin aikaa, kaikki voi tietysti muuttua ja loppua yhtä nopeasti kuin alkoikin. Tietysti sitten jos blogi on aidosti menestyvä, siirryt "oikeaksi" kirjailijaksi ja alat kirjoittaa "oikeita" eli paperille painettavia kirjoja ja sitten jos niitä ostetaan, voit lopulta rikastua. 

Kaikki julkisuus on hyvää ?

Voisiko tämä Oscar Wilden ajatus olla totta? Jos vaikka kävisikin huonosti ja vaikkapa mokaat kunnolla ja menetät iäksi julkisen arvokkuutesi paitsi ystäviesi, myös tulevien työnantajien yms. silmissä, pieni lohtu voisi olla että elät ainakin leveämmin, koska saat niin tuloja mainonnasta... 

Huomaa kaikki alkoi vain siitä, että sinulla on facebook sivu...  mutta sieltä siis pitää päästä twitteriin ja/tai ainakin (kaikki sivustot siis optimoituna toisiinsa) blogiin, jossa vierailevat voivat tutustua rauhassa noihin kaupallisiin tiedotteisiin, jotka kohdistetaan sivun sisällön mukaan ja joista siis maksetaan kirjoittajalle vain klikkausten mukaan... 



17 helmikuuta, 2011

Merkillä on merkitystä

Nokia Microsoftin kanssa samaan punkkaan
Jos kitaristi soittaa hienon soolon, kuten vaikkapa Beatlesin George Harrison kappaleessa Let It Be, aikoinaan. Kitaristit ympäri maailmaa katsovat millä kitaralla soolo tuli soitettua. Ahaa, tässä on vanha kunnon Rickenbacker vaihdettu Fender Telecasteriin. Telecasterissa on erilainen sointi, ja ennenkaikkea se assosioituu erilaisiin asioihin. Bruce ei soita minkään muun merkkisellä kitaralla, joten voimme päätellä, että se liittyy jotenkin ainakin USA:han. Born in a USA levyn kannessa on kuva telecasterista. Jos tämä on selvää, pidetään mielessä, että Rickenbacker, ja Fender Telecaster ovat valmistajan tuotemerkkejä. Brändejä. 

Ammattilaisen brandit
Kun pidän kursseja multimedian tekemisestä minun on aina pitänyt korostaa, että asiat voivat muuttua, mutta nythän on mäkit ja peeseet ja niillä voi periaatteessa kaikilla tehdä näitä hommia. Mutta näen selkeästi, että jos ammatikseen aikoo tehdä niin tekee tietenkin mäkillä. On joitakin tekijöitä jotka pitää kiinni siitä peeseestään, mutta ne on osaajia ja niin kiireisiä ettei opi enää uutta. Mäkin käyttäjille jää loppujen lopuksi enemmän aikaa ja ne osaa käyttää useampia ohjelmia, ja siten lopulta tulevat myös nopeammiksi, (jos nopeus olisi se mikä ratkaisee, se olisi jo riittävä peruste). 

PC on kuluttajan laite. 
Verkkoon tuotettu sisältö katsellaan useimmiten jossain toimistossa firman peeseeltä tai sitten jonkun kotona omalta peeseeltä, mutta se on siis tehty Mäcillä, jos sen on tehnyt ammattilainen. Näin asiat on profiloituneet. Enemmistö on kuluttajia ja niillä on enimmäkseen PC kone. Silti ammattilainen käyttää Mac -konetta, syistä jotka toinen ammattilainen ymmärtää, eikä jaksa/halua/aio väitellä asiasta.

Nokia on siis nyt kuluttajan laite.
Ehkä niitä sitten myydään paljon enemmän. Tähän asti on tarvittu silmälasipäinen insinööri, jotta voi käyttää Nokian kännyköitä. Ehkä siihen on tulossa muutos ja lopultakin tulee se mummopuhelin, jossa ei ole ominaisuuksia vaan kiva luuri johon voi vastata kun se soi ja jolla voi soittaa ja siinä on isot numerot. 
Ja ehkä nuorille siinä on rajattomasti ostettavaa musaa ja pelejä yms hömppää.

Silmälasipäinen ammattilainen alkanee katsella iPhonen suuntaan. 
Olisiko älypuhelimessa järkeä? En halua kuitenkaan ostaa puhelimella mitään, vaan käyttää sitä yleismittarina, desibelimittarina, geigermittarina, kuumemittarina, kosteusmittarina, ilmapuntarina ja kompassina. taskulamppuna, sekä korkinavaajana... ehkä haluan myös nähdä onko raitsikka jo nurkan takana ja katsoa odotellessa sen leffan trailerin... ottaa kuvan ja lähettää sen nettiin... jättää myöhemmin vanhan älypuhelimen josta näyttö hajosi mökille varashälyttimeksi, tai valjastaa sen kauko-ohjaamaan autotallin ovea tai kiuasta... haluan kytkeä sillä siis sähköt päälle tai pois.