Talvisodan trauma

Propagandaa filmillä

Vasta 80 -luvun lopussa esitettäväksi vapautetut talvisodasta kertovat propagandafilmit, (ja silloinkin vielä ilman selostajan ääntä), näyttävät ( odotusten mukaisesti ) barbaarisen vihollisen epäoikeudenmukaisesti suomelle, sivistyksen viimeiselle etuvartiolle aiheuttamia kamalia tuhoja.  

Kuvat tekevät edelleen vaikutuksen. Ehkä siksi, että ne eivät ole kuluneet käytössä, niitä ei ole vielä nähty kierrätettynä muissa dokumenteissa/fiktiossa.
Siksipä kuvat vaikuttavat tuoreilta ja autenttisilta, lavastamattomilta.
Kuvista syntyy erilaisia tuntemuksia: Miksi minulle ei kerrottu aiemmin, (vaikka tiesinhän minä). 

Mutta etenkin: Miksi vasta nyt? Ja mitä siis yhä tällä hetkellä jätetään kertomatta. Minkä sensuurin alaisena nyt eletään? 

Kysymys: Miksi jatkosodasta ei ole juurikaan dokumentteja verrattuna talvisotaan?
Se pistää miettimään... 

- Miten suomalaiset arvottavat eri tavoin käymiään eri sotia? 

Ja miten nuo eri tavat arvottaa siirtyvät seuraavalle sukupolvelle, jos ne siirtyvät... 

Tuntematon sotilas ja Talvisota ovat jo populäärikulttuuria... 

Jatkosota ansaitsisi kyllä lisäkäsittelyä, varsinkin suursuomi - propaganda, etenkin nyt kun maahanmuuttaja-asiat  ovat päivittäin lehdissä,  - elämmekö siis juuri nyt voimakkaan propagandan armoilla?

Propagandan keinot

Olen sitä mieltä, että jatkosotaa ei pidä tarkastella pelkästään suomen sotatoimena, se on yhtä paljon laajaa saksalaisten kansainvälistä toimintaa. Näyttää siltä, että Mannerheim on onnistunut tasapainoilemaan Saksan rinnalla sotimisen ja sotimatta jättämisen välimaastossa siten, että jonkinasteinen luottamus on säilynyt Saksan ja Suomen välillä. 

Jo jatkosodan aikana "tosiasioiden tunnustaminen" tarkoitti sitä, että Mannerheimin oli ymmärrettävä että, silloin kun suurvallan etu on kyseessä, sosialistiset tai kansallis-sosialistiset symbolit voidaan toki pistää syrjään. Suomi joutui suurvaltojen välisen sodan pelinappulaksi, mutta pyrki pelaamaan suhteellisen puolueetonta peliä, aina kun mahdollista, siis pienimmän pahan logiikkaa noudattaen. Saksa oli suomen keino puolustautua Venäjää vastaan.

Mutta olivatko hyökkäys -sota ja suursuomi -hanke vain Saksan intressejä vai sittenkin vain keinoja saada suomalaiset uskottavasti liikkeelle. Propagandan kun on aina osuttava tunteisiin ja sen lisäksi saatava aikaan halutun suuntaista toimintaa. 

Sota- eli yhteiskuntahistoriaa

"Talvisodan henki", tai -ihme kuvaa pienen Suomen kansan käsittämätöntä voimaa asettua ylivoimaista jättiläistä vastaan. Saksa oli tavallaan luovuttanut suomen neuvostoliitolle, mikä oli oikeistolle järkytys. Vasemmisto taas järkyttyi Neuvostoliiton aikeista, mikä oli omiaan yhdistämään sisällissodan kahtiarepimää kansaa. 

Talvisodan uhka pisti suomalaiset lähettämään lapsensa ruotsiin turvaan. Valtavan tahdonvoiman takana oleva teko, joka kuvaa sitä epätoivoa, jossa tuolloin elettiin. Ihan kevyin perustein ei lapsiaan lähettele ulkomaille kukaan. Suomi piti valloitettaman, mutta hanttiin tuli pistää. Ihme onkin se, että siinä sitten onnistuttiin. Neuvostovaltion uskonnonvastaisuus antoi sodalle vielä erityisen 'pyhän'  uskonsodan luonteen etenkin suomalaisten puolella. 

Sodan tulos saattoi myös laukaista toisen maailmansodan rohkaisemalla Hitleriä hyökkäämään "savijaloilla seisovalle" venäjälle.  Toisaalta venäjä myös otti opikseen ja varustautui konepistoolein. 

(Talvisodan pikkujättiläinen Leskinen & Juutilainen 2009)